Eläinmaailma

Vastusta eläinrääkkäystä!

2012-01-06T14:40:00.001+02:00

Pe 6.1.2012

Otin tämän Facebookista, mutta voihan tämän laittaa blogiinkin:

‎..../\","/\ .............//^ ^\\
... (=';'= ).............(/(_•_)\)
..../*♥♥*\ ............._/''*'' \ _
...(.|.|..|.|.)............(,,,)^(,,,)

Sanomana on
Laita kissa ja koira FB-seinällesi tai blogiisi osoittaaksesi vastustavasi eläinrääkkäystä.
Minun sydämessäni ei ole paikkaa ihmisille, jotka vahingoittavat eläimiä!

Näkemiin Nalle Puh!

2011-01-27T03:23:00.002+02:00

Torstaina 27. tammikuuta 2011

Tämä on muistokirjoitus. Rakas ystäväni Nalle Puh nukkui pois 3. lokakuuta 11-vuotiaana. Vasta nyt pystyn siitä tänne kirjoittamaan. Ikävä on valtava. Puh oli ihana koira. Suurenmoinen ystävä. Kiitos uskollisuudestasi kultainen rakas Puh!

Näkemiin, Ystävä!

Mikku-kissan päiväkirjan sivu 1: Ruokaa!!!

2009-11-24T17:46:00.011+02:00

Tiistai 24.11.09

Rakas päiväkirja! Aloitan nyt täällä emännän sivustossa oman päväkirjan, kun tuo emäntä on niin kiireinen, ettei kirjoita tänne mitään. Juu, olen ihan luvan kanssa täällä tekstiä raapustelemassa.

Emäntä sanoi, että sen kun vaan, kunhan lopetan kaikki muut koiruudet.

Ajatella, se sanoi, että teen koiruuksia. Siis KOI-RUUK-SIA! Minä en ole koira, sen verran pitäisi ihmisenkin ymmärtää.

Ja minun tuommoisesta sanomisesta pitäisi loukkaantua, mutta Puh mokoma, siis tuo meidän koira siitä loukkaantui. Hän kun ei pidä siitä, että kissan tekemisiä sanotaan KOIRUUKSIKSI.

Ai, että mitäkö minä tein? No en oikeastaan mitään. Mitä nyt vähän lirautin eteisen lattialle. Emäntä siitä oikein suuttui. Minun oli pakko rynnätä piiloon, kun se emäntä hurjistuneena putsasi lattiaa. Sillä oli muka kiire bussiin. Ajatella, kummallisia nuo ihmiset, pitää lähteä kukonlaulun aikaan bussille. Niin kuin nyt tänäkin aamuna muka jo 06.56-bussille. Olisi vaan nukkunut sikeitä. Niin minäkin tein niin heti kun se emäntä oli häipynyt ulko-ovesta. Mennessään se mutisi jotain, että pitää mennä ruokarahojakin tienaamaan. Kyllä se muistaa, että olen tosi hyvä hiirikissa, mutta mitäs toi meidät pois maalta. Saisin minä siellä itsekin kiinni mureata hiiripaistia. Täällä kaupungissa pitää vaan tyytyä ties mihin.

Sillä oli miuuulla, siis mulla, mi-nul-la kyllä syytä kiukutteluunkin. En ollut saanut KUNNON ruokaa pariin päivään. Tai no tarkkaan sanoen yhteen päivään ja yhteen yöhön, no se on kai vuorokausi. Siis tosi piiitkä aika. Siis aika piiitkä aika. Mulla oli ruokakipossa VAIN Pirkan häränliha-raksuja. Semmoisia halpoja. Mitä nyt pari euroa kilo. Kitekat oli loppunut ja emäntä laittoi mulle kyllä Pirkan häränlihaa hyytelössä pussillisen, mutta tiputteli joukkoon niitä Pirkan HALPOJA raksuja. Yh! Vähempikin jo harmittaa. Varsinkin kun pari viikkoa söin just erilaisia Royal Canin -herkkuja. Semmoisia, joita emäntä oli ostanut ihan mua varten messuilta. Ja sitten se kehtaa tiputtaa munt kerralla Pirkan köyhiä raksuja mussuttamaan.

Olis ollut edes Whiskas-pusseja.

Vaan muistaa se nyt, emäntä meinaan, että ei hyvä seuraa, jos murkinat on noin huonoja.

Ennen lähtöään aamulla se nimittäin kaivoi jostain esiin Latz-pakkauksen, josta se laittoi mun ruokakippoon kunnollisia kananliharaksuja. Että silleen.

Varmemmaksi vakuudeksi tämän tässä allekirjoittaa Mikku - aito kissa.

Koirapoika hämmästelee syksyä

2009-10-25T00:52:00.010+03:00

Lauantai 24.10.09

Näyttää ruska tänäkin vuonna olevan ainutkertainen. Mutta niin on Nalle Puh -koirakin emännän mielestä.

Myrkyllistä kissankaislaa?

2009-03-21T07:07:00.003+02:00

Tästä on nyt ihan pakko kirjoittaa. Olisiko mahdollista, että edelleen myydään myrkyllistä kissankaislaa, sädekaislaa (cyperus alternifolius), joka voi vaurioittaa kissan munuaisia?
Kuningaskuluttaja kirjoitti asiasta jo vuonna 2002.

Tietääkö kukaan, jatkuuko myrkyllisen kaislan myynti edelleen?

Mikku pääosassa

2009-02-23T05:08:00.006+02:00

Sunnuntai 22.2.09

Mikulla on tapana syöksyä rappuun heti, kun emäntä avaa oven ja on lähdössä Puhin kanssa ulos. Tai tulossa Puhin kanssa sisään. Viuhahdus vain ja Mikku on rapussa.Onneksi kisua sen verran siellä pelottaa, että hissin kolahdus saa kissapojan säntäämään vauhdilla takaisin sisään. Tai mikä tahansa muu kovempi ääni. Toisaalta Mikku on jo rohjennut livahtaa hissiinkin kurkkaamaan, mitä siellä on.

Jasminen kanssa Mikku välillä ulkoili omassa remmissään, mutta vuosia on jo siitä, kun pojat kulkivat talutushihnassa ripo rinnan ja vastaantulijat pällistelivät ja hihittelivät tätä kissa-koiraparivaljakkoa. Emäntä on kyllä ajatellut lähiaikoina kokeilla vieläkö Mikku osaa ulkoilla hihnassa.

Hoh-hoijaa! Joskus sitä kerta kaikkiaan ramasee kesken lukemisen.

Kuvahaaste

2009-01-31T19:33:00.003+02:00

Selaillessani blogeja tartuin Villavaaran kuvahaasteeseen:

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama

Tässä kuvassa on Nalle Puh pönttö päässä sen jälkeen, kun naapurin irrallaan ollut siperian husky oli purrut sitä jalkaan. Kaksi viikkoa tuommoinen laite päässä hankaloittaa kenen tahansa koirapojan elämää tosi paljon.

Haastan seuraavat

Nelijalkaiset kaverit

Ruusu ja RoosaRiiviö

Remu Petterin Päiväkirja

Paula ja hirmut

Keskiyön kävelylenkki Helsingissä

2009-01-23T01:43:00.002+02:00

22.1.09

Tässä heti ensimmäisenä emännän ottama kuva maisemasta mihin lähdettiin. Ihan nätti paikka, eikös vaan.
Hätä ei lue kelloa, ei ainakaan koiran hätä. Siispä halusin lenkille, vaikka keskiyöllä. Tosin ei minulla nyt niin kauhea hätä ollut, mutta laskin, että kolmas varsinainen ulkoilulenkki oli vielä tekemättä. Joku on väittänyt, etten muka osaa laskea. Vaan minäpä osaan, ainakin kolmeen. Sitäpaitsi saavutetuista eduista ei pidä luopua, eivät ihmisetkään luovu esimerkiksi kahvitauoistaan etc. En minäkään niin totta kuin olen Nalle Puh aio luopua kolmesta kunnollisesta ulkoilulenkistä päivässä.

Tämä tosin on emännän blogi, mutta hän on antanut minulle luvan kertoilla tässä välillä asioistani. Nyt sitten kerron tästä yökävelyretkestä.

Satoi aika lailla lunta, kun tulimme ulos. Ja niitä lumipalleroita alkoi heti kohta muodostua varpaitteni välissä. Emäntä olisi halunnut minusta kunnon poseerauskuvan lumisateessa, mutta ei minulla semmoiseen ole aikaa. Pitää tutkia kaikki jäljet ja hajut ja muutenkaan en jaksa seistä toljottamassa paikallani. Etsisi nyt vihdoin sen kunnon kameransa laturin eikä aina napsisi kuvia kännykällä, joka vaatii kohdettaan pysymään hetken ihan paikallaan, ettei tule heilahtaneita kuvia. Siinä kännykässä kun ei ole kuulemma salamaa.

Vaikka kyllä minä sitten pikkuisen poseerasinkin, emännän mieliksi. Onhan se mulle aina ihan kiltti. Ei sen mieltä viitsi ihan pahoittaa. Siis ihan vähän olin taas mallinakin.

Tässä on minun puumerkkini. Siihenkin emännällä oli taas sanomista, että kynnet ovat liian pitkät, että ne pitää leikata. Oma vikansa, mitäs ei lähde pitemmille lenkeille.

Olen minä yrittänyt saada sitä liikkeelle, mutta aina se vain napsii kuvia kännykällä ja niin me liikutaan niin hitaasti, ettei siinä ehdi kynsiään asfaltissa hioskella, kun matkaa tehdään vain "pali kiellosta koulun ympäli" eikun korttelin ympäri. Se "pali kiellosta" on niitä emännän muisteluksia sen kouluajoilta, kun sen koulussa joku vahtimestari pisti kolttosistaan kiinni saadut pojat juoksemaan koulun ympäri pari kierrosta. Kyllä minullekin passaisi, mutta emäntä pitää minut hihnassa ja lähde siinä nyt sitten pitemmälle juoksemaan. Siitä en ole varma, onko tuo kengän jälki tuossa puumerkkieni vieressäemännän vai jonkun muun .

Yritti se emäntä ottaa meistä yhdessä semmoista halauskuvaa lumisateessa, mutta en minä jaksanut siinä kameraa tuijotella, enkä minä oikein tykkää semmoisesta kaulailemisestakaan. Emäntä kyllä sanoi, että olisi kiva saada kuva, jossa on kaksi lumiukkoa lumisateessa.

Sitten, kun oltiin menossa sisälle, huomattiin, että jotain samaa meissä olikin. Emäntäkin oli kerännyt lumipalleroita, ei tosin varpaiden väliin, niin kuin minä,mutta housunlahkeisiin koristeiksi. Minut piti harjata puhtaaksi lumesta, kun selkänikin oli aivan valkoinen. Emännänkin olkapäillä lunta oli pienen kinoksen verran.

Mutta kaunista on keskiyöllä Helsigissä, eikös vaan. Kertojana oli Nalle Puh.
PS. MUISTAKAA Lintujen pihabongaus nyt viikonloppuna 24. - 25.1.09. Katso blogiani Muista leikkiä!

Varvaspalloja

2009-01-09T03:48:00.000+02:00

Tässä Puh katselee ja ihmettelee, että eipä ole lunta,
vaikka maa on ihan valkoinen. Emäntä sanoo,
että se on huurretta. Kummallista huurretta.

Vaan sittenpä satoi kuin satoikin lunta eräänä iltana.
Siis myöhään illalla.

- Lähdettiin tietysti lumikävelylle.
Se on siis kävelyä, tassuttelua lumessa. Ei sitä enää ihan lumesta viitsi villiintyä, kun sentään on jo 9 vee täyttänyt. Sitä paitsi emäntä on sanonut, että kaupunkikoiran ei sovi juosta vapaana. No, on se vähän tylsää kyllä. Miten sitä voi lumessa jyllätä, jos pitää olla kiinni talutusremmissä.
Tosin tulee sitä joskus vähän telmittyä, vaikka emäntä roikkuukin perässä "narun" päässä. Hih hih.

Ja mitä siitä sitten seurasi. :D

Laitetaanpa tännekin hassuja kuvia:

Mitäs kuvia nämä nyt sitten on ?
Taisit jo arvatakin.

Juu, kyllä. Koiran tassuja, joihin nuoskalumi
on tarttunut kiinni ja muodostanut pieniä palloja.
Ja itse asiassa Puh ei jyllännyt yhtään lumessa,
vaan asteli ihan arvokkaasti.

- Jospa ihmiset vaan tietäisivät, miten
inhottavaa on, kun kaikki varpaanvälit
ovat täynnä lumipalloja, vaikka vain ihan
pikkiriikkisiä palloja. Olis ne talvisaapikkaat
kivat olla mullakin.

Tarkkaavaisuuden tunnelmissa

2009-01-08T02:13:00.000+02:00

7.1.2009 Tarkkaavaisuuden tunnelmissa

Puh on hyvin tarkkaavainen koira. Skarppina tilanteessa kuin tilanteessa. Velttoilu on Puhista kaukana.

Tällä kuvalla mukana Viikon koirakuva -haasteessa.

Minustako valokuvamalli?

2008-12-30T18:07:00.000+02:00

30.12.08

On muutamia asioita, joita Puh inhoaa. Vähiten Puh pitää uuden vuoden ilotulituksista. Aivan liikaa pauketta. Puh ei myöskään pidä Mikku-kissan urheiluharjoituksista kuten kissan tuhatta ja sataa spurttailuista ympäri asuntoamme eikä siitä, että Mikku teroittelee kynsiään milloin mihinkin. Järjestys se olla pitää.

Paparazzit Puh myös Lassien sukulaisena jättäisi heti omaan arvoonsa. Jos sellaiset valokuvaajat olisivat Puhin kimpussa, niin huutia saisivat. Tosin emännätkin ovat saaneet käyttää kaikki salaa kuvaamisen ja väijymisen keinot, jos ovat mielineet saada Puhista kuvia muutenkin kuin selkäpuolelta. Mutta ikioman emännän kanssa Puhkin suostui vaikka hymyilemään kameralle. Katsokaa vaikka!

- Ja suostun minä toisenkin emäntäni kanssa poseeraamaan, kun Jasmine on kameran takana, toteaa Puh tässä kuvassa.

- Jasmine-emännälle en käännä
selkää, vaikka en todellakaan pidä valokuvamallina olosta.

Keksisivät jotain parempaa tekemistä, vaikka kunnon metsälenkille lähtöä. Aina pitää osoitella kaikenmaailman laitteilla. Ja eikös se ole niin, etteivät oikeat filmitähdetkään katso suoraan kameraan?
- Ai ettäkö vain esiintyessään jossain roolissa, mutta muuten kyllä poseerataan? Jaa-a, no ota nyt sitten se kuva. Ja äkkiä, ennen kuin muutan mieleni. En minä tässä koko päivää viitsi seisoskella.
- Nappaa nyt sitten vielä pari kuvaa, että saat hyvän mielen. Taidan kuitenkin itse ottaa paremman asennon. Voithan kuvata vaikka yhden loikoilukuvakin.

- Ohhoh. Kyllästyttää.

- Taidan vähän torkahtaa.

- Että vielä kuvia? Ei vois kyllä vois vähemmän enää kiinnostaa.

Nyt kyllä riittää.

Eiks sulla tosiaan ole mitään muuta tekemistä?

Kalifiksi Kalifin paikalle

2008-11-12T03:50:00.000+02:00

12.11.08
Terhokodissa potilaat saavat pitää lemmikkinsä mukanaan. Nalle Puh ja kissa Mikku ovat nyt olleet Terhokodissa Jasminen seurana jo toista viikkoa.

Keskinäistä kilpailua parhaasta nukkumapaikasta on käyty rauhallisesti ja taistelematta. Tosin kissa Mikku on onnistunut valtaamaan punaisen mokkanahkanojatuolin useammin. Mikku on myös nukkunut sängyssä, mikä kotona ei ole ollut luvallista.

Toisaalta Nalle Puh on saanut tutustua Terhokodin ympäristöön vähintään kolme kertaa päivässä ja ollut yhden työntekijän kanssa pienellä kierroksellakin Terhokodin käytävillä.

Mikku on kokeillut, saisiko erkkeristä jonkin ikkunan auki, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut.

Toistaiseksi melkein tasapeli.

Tai melkein tasapeli.

Nalle Puh

2008-11-07T13:06:00.000+02:00

Kuva:Kirsi Leppilammi

Kuva: Kirsi Leppilammi
Tässä Leo eli Nalle Puh eli Say Wuf Huff and Puff ihan pienenä pentuna.

Lisää Nalle Puhin suvusta sivulla
Say Wuff

Puh joutui pitämään suojakaulusta juhannuksen aikoihin 2007, jolloin naapurin siperian hysky olipurrut sitä takajalkaan polvinivelen kohdalle.

Lääkäri sanoi, että jalka ei ehkä enää parane täyteen kuntoon, vaan koira jää ontuvaksi.

Onneksi Taivaan Isä kuitenkin korjasi Puhin jalan kuntoon.

Kuitenkin vahvasta antibioottikuurista tuli ongelmia roppakaupalla. Nalle Puh sai lähes kroonisen räkänenän , johon on syöty taas antibioottia antibiootin perään jatkuvasti.

Kaikki ihmeelliset eläimet

2008-10-29T05:00:00.000+02:00

Mikku-kissa 9 vee

29.10.08 tiistai

Väitän, että eläimet on luotu ihmistä varten. Epäilen vahvasti, että niin on. Eniten pidän kissoista ja koirista, siis koirista ja kissoista, miten päin vain. Sitten tulevat hevoset, vaikka ne ovatkin minulle vähän outoja otuksia. Silti pidän niistä paljon. Tässäpä tätä näin aluksi.

Tai pitäähän tässä kertoa vielä, etten pidä madoista enkä kaikenmaailman itikoista enkä matelijoista erikoisemmin. Perhosista pidän ja sammakotkin menettelevät, jos niiden kanssa ei tarvitse elää saman katon alla. Käärmeet ovat minusta pelottavia, joten ne ja hämähäkit haluan unohtaa.

Kuvissa pikaesittelyssä Jasminen lemmikit.

Leo 9 vee, ystävien kesken Nalle Puh, ei pidä valokuvamallina olosta. Epäilyttävä napsahdus voi olla vaarallista - ties vaikka ammutaan -, miettii Puh ja on aikeissa lähteä äkkiä käpälämäkeen.